Ikä on vain numeroita.

Tehtävä 4: Näytetään, ei kerrota (viikko 42)

Kirjoita pieni tekstikokonaisuus, josta käy ilmi, minkä ikäisestä henkilöstä on kysymys. Ikää ei saa mainita suoraan, vaan kirjoittajan täytyy kyetä osoittamaan se miljöön, esineiden tai henkilön kuvauksella. Voit tekstin suunnitteluvaiheessa tehdä listan niistä tavoista, joilla ikää voidaan kuvata sanomatta sitä. Rypyt ja harmaat hiukset ovat itsestään selviä. Mitä muuta? Esim. mitä paidassa lukee, missä viettää lauantai-iltaa jne.

"Huomenta maailma. Olen hengissä edelleen! Tai no, mikä nyt luokitellaan hengissä olemiseksi.. Alkaa nämä seinät vähän kaatua päälle jo pikkuhiljaa. Onneksi on sentään nuo kauniit verhot ikkunassa, jotka Anne kävi laittamassa viikko sitten. Vai onko siitä jo kaksi viikkoa? Minun puolesta saisi olla täällä vaikka joka päivä, mutta ymmärtäähän sen, ettei hän käy päivittäin tai edes viikoittain, työ ja oma perhe vievät aikaa ja pitäähän lasten antaa aikuistua rauhassa. Vaikka onhan se nyt jo aikuinen ollut vuosikausia.. Minun pieni tyttöni silti.

Jokohan sitä tohtis aamupalalle lähteä? Esko on varmaan käynyt jo, mutta Eini ja Pertti varmaan ovat vasta menossa. Sais edes vähän kontaktia tähän päivään, ennen kuin jumitun tänne sisälle taas. Onneksi jouluun on enää reilu kaksi kuukautta, silloin saa nähdä taas koko suvun ja lapsenlapset ja omat lapset ja koirat ja kissat ja naapurienkin kissat. Onneksi, ensimmäinen joulu ilman Einoa vaatii paljon menoa ja meininkiä, jottei ehdi suru tarttua puseroon. On muuten kaunis pusero, siinäkin on kukkia."

Mietteitä uudesta elämästä

Tehtävä 3: Elämäntilanteen pohdinta (Viikko 40)

Luo henkilöhahmo ja kirjoita hänet pohdiskelemaan elämäntilannettaan (taustalla jokin oivallus, näkemys tai kokemus). Kirjoita henkilöhahmolle pohdiskelu, josta käsin hänen tilanteensa selittyy (itsetuhoiset ajatukset, jokin suuri muutos elämässä, petos, päätöksen puntarointi tms.)

Kirjoita myös pohdinnan tapahtumapaikka niin, että se tulee selville pohdinnasta. Ts. älä kerro sitä suoraan.

"Perkele näitä teräviä kiviä, pitiki lähtee ulos ilman kenkiä. Noh, toisaalta, niinhä sitä sanotaan että sisälläkin tarvis kulkea kengät jalassa että jalan asento pysyy oikeena ja ulkona pitäs mennä ilman kenkiä et verenkierto jalanpohjissa paranee. Ei kai siinä sitte, parannetaan ny sitte sitä verenkiertoa, jos vaikka lakkais jalatki palelemasta joskus. Noh ne palelevat varpaat on kyl just nyt se pienin murhe tässä kohtaa.. Todella pieni ton Peten ilmoituksen jälkeen. Mä luulin että meillä on kaikki hyvin. Toisaalta, eihän se mikään salaisuus ole et miehet yleensä tykkää vähä nuoremmasta lihasta. Mutta et oma oppilas.. Just näin. Siistiä selitellä muksuille että joo yksi Peten opiskelijoista tulee olee teidän äitipuoli. Miten se ees sai pidettyy tollasen salaisuuden multa, toisaalta en kyllä enää ihmettele miten lihas ei kasva vaikka se ramppas salilla useemman kerran viikossa.

Mitenköhän me saadaan ny nää asiat hoidettua.. Pete saa kyllä luvan myydä osuutensa mein talosta mulle, et voidaan jäädä lasten kans tähän. Muuttakoot mihin tahansa hevonkuuseen sen eukkosa kans. Ei kiinnosta. Jos heillä on ollu jo vuoden suhde mun selän takana ni tehkööt ihan mitä lystää, kunha pitää sit mut ja muksut erossa siitä. Kyllä tää tästä, ei elämä tähän kaadu. Onhan mulla ystävät ja vanhemmat, sisarukset ja tietty ne ihanat lapset. Jotka muistuttaa mua joka päivä niiden isästä joka osoittautukin täydeks idiootiksi.. Äh, turha lähtee tohon. Nyt pitää vaan jatkaa elämää ja keskittyä itteensä. Jokohan sitä uskaltais mennä takas sisälle ilman että on pelkoa et alan paiskoa lautasia sitä idioottia päin?"